"Organisaatiokyvykkyyksien puute on innovatiivisuuden ja myönteisen käyttäjäkokemuksen este"
Innovointi ei tule ensimmäisenä mieleen, kun seuraa rakennushankkeiden läpivientiä valtamediassa.
Esimerkiksi Helsinginsanomat uutisoi ahkeraan ajankohtaisia urakoita tai valmistuneita hankkeita. Suurimmat hankkeet saavat eniten palstatilaa. Kuka ei olisi kuullut Redistä, Triplasta, Pasilan asemasta, Tampereen Rantatientunnelista, tai keskeneräisistä hankkeista kuten Tampereen Raitiotiestä, Kansi ja Areena hankkeesta, joka näkyi näyttävästi myös sosiaalisessa mediassa UROS Live Areenan osalta.
Edellä mainituista hankkeista ainoastaan Raitiotieallianssi hanke seuraa allianssimallia, joka on monistettu australialaisesta yhteistyömallista, ja jonka Liikenneviraston Rantatietunneli on osoittanut toimivan vaativissa monitoimittajaympäristö projekteissa. Vaikka Rantatietunnelin tarpeellisuutta voidaan kyseenalaistaa, hankkeena Rantatietunneli oli onnistunut kaikilla perinteisillä projektihallinnan mittareilla mitattuna.
"Allianssimalli on yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvassa toimintamalli, jossa hankkeen tilaaja osallistuu urakan toteutukseen yhdessä suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa jakaen riskit ja mahdollisuudet kumppaneiden kesken"
Valitettavasti perinteinen alihankintamalli on vielä voimissaan useissa urakoissa, joka osaltaan aiheuttaa työvaiheiden välillä viivästymisiä. Työvaihetta edeltävän vaiheen aliurakoitsija on saattanut urakkasopimuksen mukaiset tehtävät valmiiksi, mutta seuraavan vaiheen töitä ei voida vielä aloittaa edeltävän vaiheen keskeneräisyyden vuoksi. Viimeistely lankeaa tällöin tilaajalle, mutta tilaajalla ei ole aliurakkamallissa omia resursseja tai riittävää osaamista saattamaan vaiheiden välillä jäänyttä työtä loppuun. Tällöin syntyy nykyterminologian mukaan ”hukkaa”. Järjestelmäliiketoiminnassa puhutaan teknisestä velasta, joka tulisi poistaa, ja josta syntyy lisäkustannuksia.
"Tekninen velka tai hukka on laadullinen poikkeama"
Teknistä velkaa tai hukkaa syntyy myös jo ennen projektin perustamista, kun tarkastellaan projektin laajennettua elinkaarta eli hanketta. Projektia edeltävät päätökset urakkamallista, arkkitehtuurista ja hankintastrategioista muodostavat tässä tapauksessa velan, johon ei voida vaikuttaa toteutusvaiheessa ilman muutoksia hankkeen tavoitteisiin. Samalla muutokset toteutusvaiheen lopussa, vaikuttavat velan syntyyn.
"Hanke on projektin laajennettu elinkaari, joka sisältää ideoinnin ja strategiset päätökset projektin aloittamisesta, sekä projektin jälkeisen jälkiarvioinnin, että hyötyjen mittaamisen"
Tekninen velka voi aiheuttaa kriisin, ja kriisiin joutuessaan organisaatiot usein sortuvat karsimaan projekteistaan kustannuksia ja samalla keskeisiä sisältöjä, mikä todennäköisesti vaikeuttaa pitkän aikajänteen toteuttamista, huonontaa tai hidastaa projektien tuloksien kertymistä ja heikentää työilmapiiriä. Kriisin voi välttää, mikäli keskitytään teknisen velan tai hukan poistoon koko laajennetun elinkaaren ajan.
Toteutusvaiheen lopussa syntyvä velka tai hukka voidaan välttää osallistuvalla suunnittelulla ja vuorovaikutuksen keinoin, jossa tilan, paikan, tuotteen tai palvelun loppukäyttäjät yhdessä suunnittelijoiden kanssa mahdollistavat onnistuneen käyttäjäkokemuksen: hankkeita tuleekin suunnitella arvopohjaisesti, tavoite- ja käyttäjäohjatusti koko laajennetun elinkaaren ajan. Näin myös varmistetaan laadullinen kypsyys käyttäjän näkökulmasta; mikäli lopputulos ei vastaa käyttäjän tarpeita, asiakas siirtyy käyttämään vastaavia tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. Esimerkkinä käy Raitiotieallianssin alkuperäiset reittisuunnitelmat, jotka tukevat työmatkalaisia, mutta eivät asukaskeskuksien liikeharjoittajia. Samalla käyttäjät joutuvat turvautumaan vaihtoehtoisiin palveluihin asioidessaan vähittäistavarakaupoissa, mikä nykyisten kulutustottumuksien puitteissa suoritetaan työmatkan ohessa. Tämä tulee ohjaamaan työmatkalaisia vaihtoehtoisiin kulkumuotoihin, jotka tukevat nykyisiä kulutustottumuksia.
Voimakkaimmin velan syntyy vaikuttavat hankeryhmän kyvykkyydet ja ostavan organisaation kypsyysaste tai keveys, mikä on ollut voimakkaasti esillä Länsimetro hankkeen osalta, jossa on noudatettu perinteistä hankintamenettelyä ja aikajännettä.
Toisaalta velan syntyyn vaikuttaa laajemmin organisaatiokyvykkyydet, jotka ovat yksittäistä hankeryhmää laajemmat toimintatavat, jotka mahdollistavat organisaatioiden sisäisen ja ulkoisen tiedon hyödyntämisen.
Kirjoittaja on Projektihallinnan ammattilainen sekä Project Management Institute (PMI) Finland hallituksen jäsen.
Lähteet:
[http://www2.liikennevirasto.fi/rantatunneli/#.WeDE8Fu0OUk]
[https://www.hs.fi/talous/art-2000005350624.html]
[http://kuntatekniikka.fi/2017/02/07/olisiko-allianssi-pelastanut-lansimetron-aikataulun-budjetin/].