”Yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvien toimintamallien ydin on häiriötilassa”
Koronavirustilanne kehittyy jatkuvasti ja vaikuttaa meihin kaikkiin.
Meidän on vastuullisina vanhempina, yrittäjinä ja vapaaehtoisjärjestön jäseninä seurattava jatkuvasti tilannetta ja noudatettava Valtioneuvoston linjauksia ja suosituksia.
Kuten kannamme vastuumme kasvattajina, kannamme myös vastuun tulevaisuudesta. Meidän on varauduttava toimintaan kohdistuviin vaikutuksiin sekä varmistamaan edellytykset toiminnan nopeaan palauttamiseen heti rajoituksien purkautuessa.
Me pystymme yhdessä sopeutumaan ja reagoimaan eri tilanteisiin.
Saman suuntaista viestintää tulee useammalta suunnalta; resurssit ohjataan varmistamaan ydinliiketoimintaa.
Koronavirus toimii koetinkivenä, joka mittaa organisaatioiden kyvykkyydet hallita rajallisia resursseja sekä kykyä hyödyntää että muokkata olemassa olevia prosesseja.
Voittajia ovat ne, jotka pystyvät mahdollistamaan tiedonsiirron yhteistyön ja vuorovaikutuksen keinoin poikkeustilanteesta riippumatta.
Yleensä prosessit ovat yksilöllisiä ja muovautuvat resurssien keskinäisen kanssakäymisen ja ajan myötä, ja määrittelevät toimintatavat, kuinka tietoa käsitellään ja jaetaan resurssi- ja kyvykkyyskeskeisesti organisaation sisällä.
Nämä toimintamallit ovat huonosti skaalautuvia yli organisaatiorajojen, jolloin on syntynyt yksittäistä organisaatiota laajempia yhteistyö- ja vuorovaikutusmalleja.
Skaalautuvat ja ketterät toimintamallit ja viitekehykset, kuten Allianssimalli sekä Scaled Agile Framework (SAFe) tarjoavat, joko hankekohtaisen yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvan toimintamallin, jossa hankkeen tilaaja osallistuu urakan toteutukseen yhdessä suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa jakaen riskit ja mahdollisuudet yhdessä kumppaneiden kesken, tai yksittäistä hanketta laajemman mallin, jonka tavoitteena on mahdollistaa sekä edistää olemassa olevien organisaatioiden kyvykkyyttä uusiutua ja innovoida.
Näiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvien toimintamallien ydin on häiriötilassa, sillä etätyöskentely rajoittaa tiedonkulkua ja hidastaa päätöksen tekoa, jolloin läpimenoaika hidastuu.
Tiedon välittäminen sähköisessä muodossa ei ole helppoa ja tunteiden välittäminen on miltein mahdotonta. Todennäköisyys tulkintavirheille on suuri, mikäli viestiä ei voida tukea ilmein, elein tai äänenpainolla.
"Yhteistyö- ja vuorovaikutuskyvykkyydet syntyvät viimekädessä luottamukseen perustuvasta suhteiden hallinnasta, viestinnästä ja sitoutuneisuudesta"
Nykyisessä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, organisaatioiden tulisi etsiä keinoja ja mekanismeja rakentaa tai palauttaa luottamusta kumppanien ja verkostojen kesken, jotta vuorovaikutus olisi kitkatonta ja selkeää. Viimekädessä luottamus rakentuu osaamisesta ja riskinottokyvystä sekä haavoittuvaisuudesta, jossa asetetaan organisaatio epäsuotuisaan asemaan, sekä viestintäkyvystä, ilmentää selkeästi ja ennustettavasti aikomusta ja käyttäytymistä, että sitoutuneisuudesta ja halukkuudesta muodostaa kumppanuuksia ja jakaa yhdessä riskejä.
Kirjoittaja on projektihallinnan ammattilainen sekä Project Management Institute (PMI) Finland hallituksen jäsen.